torstai 24. syyskuuta 2015

Ennen tokoura

Ennen tokoura korkattiin käyntiin tänä kesänä. Elokuun sääntömuutokset saivat liikettä niveliin, koska olin ajatellut hankkia Ennelle ainakin yhden koulutustunnuksen. Sääntömuutosten myötä kun osaava raitapaita ei osaa täysin edes alokasluokan liikkeitä. Vanhoilla säännöillä Enne osaa melkein avoimen luokan liikkeet sekä jonkin verran asioita ylemmistä luokista. Saa nähdää milloin seuraa jatkoa, koska tällä hetkellä ei ole sääntömuutosten myötä ollut intoa tehdä oikein mitään...

Joka tapauksessa minun ja Ennen ensimmäiset kokeet käytiin Pieksämäellä maaliskuussa. Itseäni jänskätti kauheasti ja vaikka Enne kaikki liikkeet osasikin erittäin hyvin ja varmasti niin omalla jännityksellä on oli varmasti asiaa siihen, ettei ihan nappiin suoritukset menneet. Alla video tapahtuneesta:


Tuloskaan ei ollut niin huono kuin odotin. 173 pistettä ja 1. tulos (osallistumisoikeus avoimeen luokkaan). Enne oli kyllä selvästi hämillään, ettei oltu taas aksaamassa, koska sitähän me tehdään? Hieno ja tottelevainen agilitykoirani :D Liikkeiden pistevähennykset johtuivat pääasiassa siitä, että Enne tuli hieman vinoon perusasentoon tai hieman liian hitaasti. Muutenhan Enneä ja yhteistyötämme kehuttiin. Toivoa siis oli, että vielä saadaan asiat korjattuna.

Tämän jälkeen siis rupesin treenaamaan aika paljon vierelle tuloa ja maasta sivulle tuloa. Huhtikuussa käytiin toinen alokasluokan koe, jossa Enne sai nollat paikkamakuusta. Toiminnan haluinen koira ei halunnut odottaa. Paikkamakuussa oli kyllä muutenkin rauhattomampaa väkeä kuin edellisellä kerralla, joten en osannut ottaa karkaamista liian tosissani. Muuten meni paremmin. Ei kuitenkaan ilmiömäisesti suorittanut jäljelle jääneitä liikkeitä, joten 2. tulos jäi sieltä käteen. Edelleen pistevähennyksiä tuli liian hitaasta nousemisesta perusasentoon ja vinoudesta, joten perusasentoa treenattiin edelleen.

Toukokuussa käytiin ensimmäiset ulkokisat, joista taas paikkamakuusta nollat. Tällä kertaa ei ollut edes rauhatonta vieruskaveria. Ärsytti kovasti. Tuntui, että turhaan sinne enää jään hakemaan toista 2. tulosta. Ärsytti sekin, että Enne oli kyllä ennen osannut olla paikallaan, että miksei se enää osannu. Jäin kuitenkin treenaus mielessä tekemään muutkin liikkeet, kun kerran oli maksettu ja kuitenkin kyseessä ensimmäiset ulkokisat. Narussa seuraamisessa koira oli hieman poissaoleva, mutta yhtäkkiä tajusikin, että tässä ollaan töissä ja alkoi keskittymään todella hienosti. Yhdestä nollasta huolimatta 161 pistettä ja 1. tulos!

Toukokuussa oli toisetkin kisat samalla viikolla viiden päivän jälkeen. Meidän tokopaketti tuntui olevan kasassa. Paikkamakuuta ei ehditty kauheasti treenaamaan, mutta edelleen olin sitä mieltä, että Ennen pitäisi se osata. Laukaan kisoista paikkamakuusta taas nollapistettä, mutta tällä kertaa oli omakohtaista kokemusta siitä, että sieltä on mahdollista nousta vielä 1. tulokseen. Ennen yksilösuoritusvuoroa otettiin parit treenipätkät ja Enne unohti täydellisesti liikkeestä seisomisen, jonka se todella hyvin osaa. Tyttö tarjosi nyt vain maahanmenoa. En ehtinyt tätä enää korjata ja arvasin, ettei liike tule onnistumaan. Yritin pelastaa suorituksen sanomalla käskyn kuiskaten (mikä oli ihan hölmö yritys), muttei auttanut, joten nolla kolahti siitäkin liikkeestä. 2. tulos kokeesta ja minulle aiheutti vain päänsärkyä, ärtymystä ja todellisen nollafiiliksen.

Heinäkuun alussa ehdittiin seuraavan kerran kokeeseen. Elokuu lähestyi sääntömuutosten myötä ja yksi 1. tulos oli tarkoitus napata, jotta saataisiin alin koulutunnus. Tällä kertaa oli ollut aikaa treenata ja olin todella panostanut paikkalla makaamiseen. Vielä ennen kentälle menemistä treenasin kerran paikallaolon. Treeni oli tehonnut ja Enne sai täydet 10 pistettä paikkamakuusta. Liikkeestä seisominen oli hyvä kuten se oli ennenkin ollut, mutta koska se oli edellisessä kokeessa mennyt erittäin huonosti olin siitä liian tietoinen. En luottanut koiraan, sanoin käskyn erilailla kuin ennen (tosin en kuiskaten tällä kertaa) ja Enne laittoi upeasti maahan. Muut liikkeet sujuivat hyvin. Kymppejä sateli muistakin kuin paikkamakuusta. Ainoastaan luoksetulossa Enneä häiritsi vähän liikkeenohjaajan maahan kengänkärjellä uurtamat viivat paikkamakuutavarten. Liikkeestä seisomisessakin asettauduin tyhmästi jälkien kohdalle, ja Enne joutui ihmettelemään minkä railojen yli se joutuu hyppäämään. "Onneksi" tuli siitä liikkeestä nollat, niin ei varsinaisesti vaikuttanut kokonaissuoritukseen. Pisteitä saatiin 178,5 ja 1. tulos ja koulutustunnus.



Alla kaikkien tokokokeiden pistelasku.















Ilmoitin Ennen vielä avoimeen luokkaan heinäkuun lopuksi, koska liikkeet alkoivat olla hyvin toimivia. Enne päätti kuitenkin, että tokoura oli käytynä ja aloitti juoksunsa selvästi aikaisemmin kuin yleensä. Harmitti, kun tuntui, että oltaisiin voitu vaikka pärjätäkin. Meidän kokeet oli kuitenkin suoritettu, koska uusien sääntöjen myötä meillä ei edelleenkään ole hallussa avoimen luokan liikkeitä, vaikka alokasluokan liikkeet onkin kasassa.

Ainan kanssa ei ole vielä alokasluokka on vain haaveena, sen verran laiska olen ollut pikku pippurin kanssa tokoasioissa. Eikä Ainalla kauheasti ole samanlaista jaksamista siihen lajiin kuin Ennellä. Todistettavasti ollaan kuitenkin jotain tehty, seuraavat videot tosin tammikuulta :)