keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Painajainen ja nukkumispaikat

Näin aamuyöllä unta, että tytöt oli varastettu :( Kauhealla tuskalla etsin niitä puolivalveunessa, mutta en tällä kertää sentään ääneen kutsunut. Onneksi heräsin nopeasti ja tytöt nukkuivat lähellä niin kuin normaalistikin. Enne sängyn alla ja Aina harmaalla petillä. Toisinaan Enne kääriytyy rullaksi Ainan petille ja Aina nukkuu sängyn päädyssä olevan tuolin alla. Kai se on laumavietti, mikä ajaa nukkumaan lähellä. Aikaisemmin Aina nukkui paljon Ennen kanssa sängyn alla, mutta nykyisin tilkkutäkki ei enää änkeä isosiskoon kiinni vaan antaa tälle unirauhan. Vanhempien luona kylässä olessa Enne nukkuu kyllä aika kaukana, joskus jopa toisessa huoneessa. Aina taas nukkuu silloinkin suurimman osan yöstä sängyn viereisellä matolla.

Ainalla on alkanut pelkokausi. Vähän arastelee asioita, joita ei ole ennen pelännyt, kuten kovia äkkinäisiä ääniä. Luultavasti menee ohi, kun ei vain tee äänistä mitään asiaa. Enne on kyllä hyvä opettaja, vaikka silläkin oli pitkään tietyt jutut mitä se pelkäsi (ja pelkää joitain edelleen). Pääsääntöisesti isosisko on aika äänivarma, niin voi juniori ottaa siitä mallia.

Käytiin tänään kirjastossa ja kaupassa opparin teon lomassa, minkä vuoksi otin duon mukaan. Tässä on väkerretty opparia niin, että välillä jää koirien huomioiminen vähälle. Paitsi Ainan, joka pyrkii syliin aina välillä. Pallero onkin hyvä stressin lievittäjä: pienen paijailun jälkeen jaksaa taas puurtaa :) Mutta tosiaan tytöt odottelivat ulkopuolella sillä aikaa, kun minä hoidin asioita. En oikeastaan tykkää jättää koiria ulos yksin odottamaan, vaikka asunkin pienessä kaupungissa, jossa kaikki kyläläiset tuntee melkein toisensa (minähän en tunne ketään). Odottelu on kuitenkin hyvä taito osata ja Enne on siinä mestari. Se laittaa maate ja hieman tarkkailee ympäristöään, ei useinkaan pääpystyssä. Aina ei ole treenannut yhtä paljon, mutta kyllä sekin istuu nätisti ja tuijottaa milloin tulen takaisin. Luulen, etteivät paljoa piittaa ohikulkevista ihmisistä, vaikka varmuutta tähän minullahan ei ole. Kilttejä tyttöjä kaiken kaikkiaan, se kai se pointti oli :)

Enne uudella (Ainan) pedillä. Pehmustetta ei huolinut, joten se joutui peitoksi.


Aina 1. päivää uudessa kodissa. Kovasti halusi nukkua Ennen kanssa samalla pedillä...

... Ja onnistui...

... Sisulla :).

Yllä Aina joulukuun alussa, alhaalla tammikuussa.
Puolessatoista kuukaudessa venähti huomattavasti :D



1 kommentti:

  1. Hei, teille on heitetty haaste. Kts. Mudinaattorien elämää blogi :)

    VastaaPoista