keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Tulevan agilitychampionin matkassa

Jep jep. Enpä sano enempää...

Ennen show-ura laitettiin käyntiin käymällä mätsärissä Äänekoskella, jossa ensin epäilin, etten mene ollenkaan kehään, kun pentu näytti sen verran pelokkaalta koirahälinästä. Nähtiin siellä sitten naapurin hurtta, minkä jälkeen Enne otti rennomman asenteen elämään ja päästiin käymään kehässä, josta sininen nauha tuomisina. Ei tyttö jaksanut keskittyä minuun kuin liikkeessä, mutta ei minullakaan ole kokemusta esittämisestä, joten pitkä matka on meillä tällä(kin) saralla edessä. Ei käyty sinisten nauhojen kehässä, koska ajattelin, että ihan tarpeeksi oltiin saatu kokemuksia ja uskon, ettei tungoksessa esiintyminen olisi sujunut kerran ei oikein sujunut edes yhden vieraan koiran kanssa. Mutta olen tosi tyytyväinen siihen päivään :)

Enne sai sinä päivänä myös opetella odottelemaan kentänlaidalla, kun pelattiin jalista, ja sitä se on harjoitellut nyt enemmänkin ja hyvin tyytyy osaansa, jos on päässyt ennen sitä puuhastelemaan enimmät höyryt ulos.

Viikonloppuna käytiin Hämeenlinnassa vaarin luona ja vähän muuallakin ja oikein kiltti reissukoira on sudenpennusta kehittynyt, vaikka alkaakin herättelemään jo neljän aikaan vierailla.

Viime keskiviikkona oli ensimmäiset agilitytreenit! Oltiin ainoa koirakko pentukurssilta, jotka ilmestyivät ensimmäiselle tunnille, eli saatiin tehokasta yksityisopetusta :) Tehtiin pari kertaa hyppy ja sitten 'hyppy'neliöä ja Enne suoriutui tehtävästi 10+ arvoisesti. Ei ollut mitään vaikeutta vetää koiraa esteiden välistä tai näyttää sille kiertoa. Ja vauhtikin oli aivan uskomaton! Tietysti palkattiin paikalla oloakin, ettei formula opi lähtemään ennen mua rataa suorittamaan : D Mentiin myös lyhyttä putkea. Ei muistanut maaliskuulta, miten se tulisi suorittaa, mutta kahden kerran jälkeen ei ollutkaan enää mitään ongelmaa. Ihan super hieno koira! Varokaa vaan, kun me päästään radoille! ( Kunhan ohjaaja oppii ensin ohjaamaan :)

Tänään käytiin pitkästä aikaa leikkimässä Vili-Vilperin kanssa Uuraisilla ja kova meno niillä olikin kunhan Enne pääsi alku-ujostelustaan. Olikohan husky-poika jo päässyt unohtumaan pikkulikan päästä? Enne sai seurustella pihassa irrallaan myös herrasmiesmalamuutin kanssa, jolloin tyttö sai kohtauksen, mikä päättyi kuralävessä pyörimiseen. Kyllä nauratti, kun se lopulta sieltä tuli, eikä valkoisista jaloista ollut tietoakaan : D
Käytiin sitten tulomatkalla rannassa, jossa otettiin ensimmäiset uimatyönnöt. Kaksi kertaa ennen sitä on oltu rannassa, jolloin Koopo oli matkassa näyttämässä mallia, muttei ollut vielä kunnolla uinut. Enne ui sulavasti ilman läiskytystä kuten saksanseisojanpentujen olen nähnyt tekevän. Ihan komeaa koiraa uitiin. Kyllä tästä koirasta vielä saadaan se vesipeto :)

En tiedä olenko muistanut mainita, mutta autoon mennään jo hienosti hihnassa, vaikkei se mikään ihana paikka olekaan. Irti ollessaan auto tuskin saisi yhtään katsetta. Ja opetuksesta vielä sen verran, että Enne osaa jo jotenkin antaa jokaista tassua, joten tavoitteena olisi nyt jatkaa sanojen yhdistämistä jalkoihin ja sitten  kaksi jalkaa kerralla. Muuten ei olla paljoa muita temppuja opeteltu, mitä nyt vähän seuraamista ja minimaalisesti eteen luoksetuloa. Enne vaan ei tunnu olevan oikein kiinnostunut tuollaisesta pilkunviilaamisesta.