Olin ilmoittanut molemmat koirat lauantaille, ja aamusta oli tarkoitus hakea Ainan kanssa kolme hylkyä edellä mainittujen juoksareiden takia. Rataprofiili oli Mikkilän Sarin perus ykkösten rata. Pidän Mikkilän radoista muutenkin. Toisena esteenä oli puomi, josta ajattelin, että siihenhän meidän rata päättyykin, kun Aina ei kontaktia ota :p En kuitenkaan huomannut tuomarin nostavan kättään (vaikka kontakti olikin huono), joten annoin tykinkuulan jatkaa matkaansa. Muilla esteillä ei ongelmaa (vaikka Ainan kääntymiset kaartaa vielä varsin laajasti), joten saatiinkin radalta viimeinen LUVA ja näin ollen SERT ja siirryttiin kakkosiin! Alla meidän vika 1. luokan rata :)
B- ja C-rata siirtyivät siis seuraavan päivän kakkosiin, joten Aina lähti odottelemaan seuraavaa päivää kotia. Kakkosissa ei ollut tavoitteita, joten siinä kävi niin kuin arvelinkin. Eli kaksi hylkyä ensimmäisistä 2. luokan starteista. Vähän saan anteeksi, koska ensimmäiselle radalle en ehtinyt rataantutustumiseen ollenkaan luokan ollessa noin 30 minuuttia ajoissa :D Tulipa testattua miten ohjaaminen sujuu, kun rataantutustuminen käsittää kuuden edellä menevän koiran suorituksen seuraamisen. Vastaus: Ei hyvin :D Koiran virekin oli oman kiireisen olon johdosta ylikorkea. Toinen rata olikin paljon parempi: Aan kontakti näytti superhyvältä ja ilman korkeasta vireestä johtuvaa aivottomuuden ilmiötä kepeillä olisi vahingossa voinut nollakin tupsahtaa plakkariin (jos kuvitellaan, että puomin kontakti olisi sattunut osumaan tassujen kohdalle;). Treenivinkkinä itselle muistiin takaaleikkaukset, kun niitä ei oikein vielä ymmärretä.
Ainan kanssa kisaaminen on jollain tavalla vapauttavaa, koska itse en ole asettanut paineita meidän touhuilulle. Siksi meidän monet saavuttamamme hylätyt tulokset ei oikeastaan harmita edes perfektionisti ohjaajaa :) Kakkosista video alla.
Ennen kanssa käytiin lauantaina iltapäivästä kahdella radalla. Ensimmäisenä startattiin yhdellä agiradalla ja toinen oli hyppyrata, jos vaikka se viimeinen SERT-H tupsahtaisi eteemme. Enne on ensimmäisellä radalla yleensä ylivireessä, minkä vuoksi hyppyrataa ennen olin ilmoittanut meidät "lämmittely" agilityradalle. Tuomarina oli Sami Topra. Agilityrataa en enää näin pitkän ajan jälkeen enää muista. Se ei ollut huono, mutta yksi rima taisi tulla alas ja keinulta lähdettiin ennen aikoja. Tulos siis 10vp. Ihan hyvä fiilis oli kuitenkin radan jälkeen. Enne vaikutti olevan varsin hyvässä vireessä ja itsellä ei ollut mitään suuria tavoitteita ratojen suhteen.
Hyppyrata oli ihan kivannäköinen, ei mikään tapporata tai rata, jolla olisi kauhea kiire ehtiä jonnekin, mutta semmoinen normi "hallitusti hyvä tulee". Ennen kanssa pelkään jokaista rimaa, joten siinä mielessä hyppyrata ei ole meidän vahvuus. Tiesin kuitenkin, ettei tämänkään radan pitäisi olla meille mahdoton, mutta tässä vaiheessa on oppinut huonon tavan olemaan luottamatta siihen, että meidän jotain "pitäisi" osata. Virettä oli koirassa, minkä huomaa siitä, että meinaa lähteä radalle ennen lupaa :) Siinä vaiheessa ajatus kävi mielessä, että vire korkea, ei onnistu. Enne jaksoi keskittyä kuitenkin rimojen yli pääsemiseen, eikä ohjaajakaan suuremmalti töpeksinyt (vaikka parannettavaa selvästi olisi), joten tulokseksi saatiin nolla! Jäähdyttelylenkillä mielessä vain surrasi tietämättömyys siistä tekeekö joku nopeamman radan. Koska me pystyttiin, niin varmasti muutkin. Mutta oltiin nopeimpia ja voitettiin! Saatiin SERT-H ja Ennestä FI AVA-H! Yksi Ennen elämään asetettu tavoite oli saavutettu, ja ennen kuin raitapaita ehti täyttää edes 5 vuotta! Enne on <3 Toinen tavoite on vielä saavuttamatta, nimittäin yksilö SM:hin osallistuminen, mutta sen saavuttamiseen tarvitsee ohjaajan tehdä jotain omalle ohjaamiselleen ;)
Viimeiseksi Ennen valioitumisrata, olkaa hyvä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti