Aina on edelleen ihanan elämäniloinen ja laumaviettinen kakara, joka rakastaa touhuta ja puuhailla. Aina on koira, joka tekee koko ajan jotakin. Poiketen Ennestä, joka metsässä kävellessä tulee viereen makaamaan, jos itse en liiku eteenpäin.
Pentu on saanut olla tähän asti pentu. Näyttelyura (luultavasti huono sellainen, jos mietitään meidän edellisten koirien saavutuksia sillä saralla) alkaa muutaman viikon päästä Laukaassa. Olen yrittänyt lukea rotumääritelmää ja katsella Ainan rakennetta, mutta en ikinä ole ollut näyttelyhommista kovin kiinnostunut. Jos koira miellyttää omaa silmää, on terve rakenteelta, eikä liikkeessä ole vaikeutta, niin onko sillä loppupeleissä mitään väliä mitä näyttelytuomarit ovat kyseisestä yksilöstä mieltä? Ja eri tuomarit voivat olla täysin eri mieltä toistensa kanssa.
Ainasta tulee hieno agilitykoira. Siitä ei voi kiistellä. Se on luontaisesti atleettinen ja ketterä, vaikka runko onkin varsin neliömäinen. Saa nähdä vaikuttaako se millä tavalla hyppytekniikkaan, koska hyppyjähän me emme ole vielä tehneet. Aina on rohkea ja tykkää kiipeillä milloin missäkin ja loikkia milloin minkäkin yli.
Agilityä ollaan aloiteltu: putket onnistuu, mutta Aina on varsin kiinni minussa, joten ehkä opetustekniikka, jolla sain Ennen viilettämään ilman jarruja toimisi Ainalle. Saa nähdä mitä tulee. Putkia tehdään varsin vähän, muutaman kerran kuukaudessa. Lisäksi tehdään noin kerran viikkoon (joskus vähemmän) hyppytekniikkatreeniä. En tiedä onko siitä jotain hyötyä tulevaisuudessa ja Ainan neliömäisen rungon hyppytekniikkaan, mutta ainakin oppii palkkakupille lähtemisen.
Ollaan tehty myös keinua. Aloitettiin bang-leikillä, josta tykkää tosi paljon. Tällä hetkellä menee koko keinun, jonka alla on pehmuste, ettei täräytä niin kovaa. Ei pelkää liikettä/täräytystä/ääntä millään tavalla, mutta en halua rasittaa pienen vauvan kasvavaa luustoa tai lihaksia liikaa. Ei me paljoa kyllä keinua tehdä enää, koska urhea kikkurakakara ei sitä millään tavalla pelkää. Voi pitää siitä ehkä liiankin paljon... :D Keinusta on video, jonka postaan, kun saan ladattua koneelle.
Ainaa on opetettu vähän uimaan. Tykkää kahlata ja työntää kuonoaan veteen, kuten näkyy, mutta uiminen ei ihan ensimmäisellä kerralla ilostuttanut. Aina nimittäin juoksi Ennen perässä veteen ja yhtäkkiä ei jalat enää osuneetkaan pohjaan. Järkytys oli suuri. Uskon, että tästäkin tulee vesipeto, sillä tykkää nouttaa, kuten adoptio-isosisko, ja muutenkin käyttäytyy samalla tavalla kuin Enne uimakoulun alussa. Enne hakee kepit vedestä ja Aina odottaa rannalla ja nappaa sitten toisen suusta. Alkukesä on ollut niin kylmä, niin ei olla valitettavasti paljoa päästy vesileikkejä harrastamaan.
Tokoa tehdään vähäsen: ylhäällä video seuraamiesta toukokuun alusta ja alhaalle tulee ruudun opettelusta kesäkuussa. Edelleenkin hämmentää miten tuosta ADHD-kirpusta saa ikinä valmiin mihinkään tokoluokkaan, mutta eipä sillä kiirettä ole. Tehdään tätä omaksi iloksi, kuten kaikkea muutakin. Ainan kanssa on kuitenkin pääsääntöisesti kiva työskennellä. Seuraaminen on sellainen mikä vaatii itseltä hyviä hermoja ja ajatusta. Aina ei ole niin toistokestävä kuin Enne, kun puhutaan asioista, joissa koira ei saa juosta ja touhuta (esim. ruudun opettelussa ja agilityssä kestää toistoja).
Aina on ruvennut järsimään paljon asioita. Se oli pikkupentuna itse kiltteys, mitä tuli kiellettyjen tavaroiden rauhaanjättämiseen. Tietysti jotain Enneltä jääneitä projekteja on vähän jatkettu, mutta pääsääntöisesti yllättävän kilttinä on oltu. Nyt se ottaa sitten kaiken takaisin ja järsii autoon jäädessään kaikkea mitä vain löytää. Sillä on mahdollisuus jotain napata, joten se sen tekee. Luulin tilkkutäkin syöneen pienen salmiakkipaketin, mutta kun salmiakkeja rupesi löytymään auton jalkatiloista, niin on ilmeisesti vain heittänyt karkit muualle ja palastellut pahvirasian. Voih, Enne ei ole autossa ikinä viihtynyt, joten se ei ole siellä mitään pahaa ikinä tehnyt. Jotain hyvää autoilu-"pelosta"kin on...Siinä kaikki Ainasta tällä kertaa. Kesä on harrastusten aikaa ja viikonloput onkin aikalailla pyhitetty koirille, joten lisää tekstiä pitäisi vielä tänä kesänä tulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti