perjantai 7. joulukuuta 2012

Lähtökohtia

Kolmas aamu pennun saapumisesta valjennut hieman levottomissa merkeissä. Enne nukkui hyvin kaksi ensimmäistä yötä, mutta tänään puoli seitsemän aikaan alkoi hiljainen vinkuminen ja järsintä. Rauhoittui kuitenkin lopulta ilman lattialle pissimistä, joten tytöllä oli varmaan enemminkin tylsää kuin hätä. Muutenkin tuntuu rakko kestävän yllättävän hyvin pitkät yöt.

Ulkona ei ole onneksi kuin kymmenen astetta pakkasta, mutta tuntuu silti pennun turkille olevan liian viileää. Ainakin uloslähteminen on aina yhtä vastustettavaa :) Eilen kävin päivällä ensimmäisen kerran vapaana tuossa lähipusikossa, jonka jälkeen on uskaltanut pitää vapaana myös pihassa. Ainakin näin aamusta ja illasta, kun autoja harvemmin liikkuu. Vapaana ollessaan menee välillä sellaista iloittelu kyytiä, ettei uskoisi uloslähtemisen olevan niin vaikeaa.

Nyt alkaa näyttää siltä, että Enne kotiutunut kokonaan. Ainakin enemmän ääntä lähtee kuin kahtena edellisenä päivänä ja muutenkin alkaa tuhoamaan paikkoja :) Aika hyvin osaa kuitenkin rauhoittua ihan luonnostaan, katsotaan miten siinä sitten käy, kun kasvaa.

Naksuttimeen ehdollistaminen on aloitettu, muttei vielä ole tajunnut, mitä se naksahdus tarkoittaa. Eipä tässä kiire taida olla. Samoin on kynsiä vähän 'leikelty' ja turkkia 'harjattu', ilman ongelmia. Luokse tulee aika hyvin semmoisella mussutuksella, mikä toimii ulkona ja sisällä, mutta sisältä ulos on paha paikka. Tai jos on jotain erittäin hämmentävää meneillä. Yksin on ollut lähinnä nukkuessaan tai muutamia kymmeniä sekunteja syödessään tai muuten vain ovia suljettu törkeästi nenän edestä. Tänään kävin auton laittamassa lämmitykseen, sillä aikaa, kun Enne söi luuta. Ei ainakaan vielä tunnu, että yksinolosta tulisi ongelmaa, kun kuvailisin kuitenkin itsenäiseksi pennuksi. Ei onneksi samalla tavalla ja samassa määrin itseänäinen kuin Tiitu :)

Eilen iskä kävi Tiitun kanssa käymässä (oikea syy kyläilyyn oli se, ettei auto lähtenyt käyntiin). Vähän arvelutti, että miten Tiitu käyttäytyy, kun sillä tahtoo olla paha tapa puolustaa ihmisiään. Hyvin se meni! Yllättävän hyvin. Ehkä sekin huomasi, ettei kaheksanviikkoisesta pennusta ole mitään vaaraa. Enne oli hieman pelokas, mutta yritti se lopulta hienovaraisesti pyytää Tiitua leikkiin, mutta tätihän ei siitä mitään ymmärtänyt. Katsoi vain halveksivasti iljetystä.

Tänään olisi tarkoitus lähteä autoilemaan hieman kauemmaksi (jos auto lähtee käyntiin), vaikkei itse määräpaikassa kauhean kauan varmasti viihdytä. Lunta on niin paljon ja on niin kylmä! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti